sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Hammashuoltoa

Taas oli aika ponien hammashuollolle ja rokotuksille. Varsalta vain tsekattiin, että purenta ok ja suu muutenkin niin kuin pitääkin. Sudenhampaat löytyy ja poistetaan ensi kerralla. Nyt otti rauhoituksesta huolimatta varsalla homma vähän koville ;) Tuumattiin, että napataan pois myöhemmin. Tuskin haitannevat vielä mitään ja kuolaimellekin jää roimasti tilaa. Tosin, eipä tuo ole vielä sellasta värkkiä nähnytkään.

Pandalla oli pientä piikkiä, mutta muuten oikein siisti ja hyvä suu. Riittää, että vuoden päästä katsotaan tilannetta uudellen. Hyvä niin.

Mutta Sakke. Se on mahdottoman jäykkä vasemmalle. Ollut kuulemma aina. Koko sillä ratsastuksen ajan (laskettavissa vielä sormilla ja varpailla) olen tuuminut, että joku mättää. Ei mikään hevonen voi olla noin mahdottoman vahva ja vino ilman fyysistä syytä. Että jossain jonkun on pakko mättää. Tästä eläinlääkärillekin purkauduin, mutta ei suoranaisesti löytänyt syytä. Purukalusto oli kyllä aika "toispuoleinen". Paljon oli ponilla myös kuolaimen aiheuttamia vanhoja arpia suussa. Mutta, kas kummaa, eläinlääkäri löysikin oikein murheenkryynin. Vasemmalla ylhäällä poikkimennyt hammas. Se kerää kolosiinsa ruokaa ja sinne tökittäessä tulikin verihyytymiä. Ponille oli myös iskettävä lisää rauhoitetta, että antoi sitä tutkia. Pahasti reikiintynyt hammas siis. Eipä sitä hevoselle aleta paikkailemaan. Suosituksena oli tietysti hampaan poisto, mutta riskit ja hinta vs. vanha hevonen... En ole itse innokas asiaan lähtemään eikä ole omistajakaan. Nyt sitten huuhdellaan suuta ja toivotaan, että reikä ei etene juureen/leukaluuhun. Tällöin seuraa tulehdus(kierre) ja eiköhän se ole sitten aika päästää poni vihreämmille laitumille.

Päädyin myös vaihtamaan pehmeämpään kuolaimeen. Aiemmalla kuskilla ollut olympia ja baucher. Olympiaan en ole koskenut, mutta baucherilla vähän pitkin hampain ratsastellut. Itse vain tykkään ihan peruskuolaimista. Myös turparemmi jätetään kokonaan pois tai pidetään aivan löysällä. Suitsien kuluman perusteella se on kyllä ollut todella napakka. Se aiheuttaa suotta painetta poskiin. Näillä nyt muutaman ratsastuskerran jälkeen poni on ollut tosi kiva. Suussa on ollut omppukolmipala ja hyvin on pappa pysynyt hanskassa maastolaukoissakin. Vaikuttaa oikeastaan paljon rennommaltakin noilla kuolaimilla.


Ja kun huonot uutiset eivät vielä siihen lopu. Pikku Hepalla on ollut "aina" heinäpalloja. Moni eri eläinlääkäri raspannut ja syytä ei ole löytynyt. Tämä löysi. Aivan reikiintyneet hampaat, pari tosi pahanhajuistakin :( Ja vielä nuori, nuori poni. Eläinlääkärillä nousi vahva epäilys cushingista, jota itsekin joskus epäillyt. Diagnoosi on monelta taholta skipattu ponin nuoren iän takia. Verikokeillahan tuon voi varmistaa, mutta ilmeisesti sekään nyt ei kerro ehdotonta totuutta. Hevosen hampaita kun ei paikkailla, niin edessä tuolla sama kuin Sakella. Eli reikä etenee jossain vaiheessa niin pitkälle, että hammas joudutaan poistamaan. Toisaalta, reikiintyminen voi myös pysähtyä ja ilmeisesti riekä voi kulua pois. (Voi, kun tämä olisi mahdollista omissakin hampaissa!) Toivotaan siis, että saadaan suu pidettyä hyvänä. Huuhtelua suositeltiin Pikku Hepallekin.

Alkoi tädille jo iskeä paniikki, kun ensin tsekattiin Sakke ja sitten Pikku Heppa. Vähän hirvitti, että missäs kunnossa muitten hampaat on. Sakke ja Pikku Heppa pitäisi tsekkailla puolen vuoden välein. Mutta, suosittelen kyllä katsastamaan hampaat aina ajoittain jonkun hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin toimesta. Nämäkin olisi selvinneet molemmilla aiemmin ja oltaisiin voitu myös reagoida ajoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti