keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kun vesikammoisen ponin rantaan vei...

Pandahan inhoaa vettä. Pesu on aivan kamala asia. Silmän valkuaiset vain pyörivät, kun poni koittaa paeta paikalta. Edes ämpäri + sieni yhdistelmä ei auta vaan siitäkin on samanlainen reaktio. Aikansa temmottuaan poni kuitenkin tyytyy surkeaan kohtaloonsa.

Vesilätäkötkin kierretään mielellän kaukaa, ettei kauniit kaviot kastuisi. Siinä alkaa jo pohtia, että kuinkahan mahdollisella maastoradalla sen vesiesteen kohdalla kävisikään... Suunnitelmissa onkim pitkään ollut viedä poni ison veden äärelle.

Sopiva hellepäivä, joita ei muuten ole tänä kesänä liiaksi siunaantunut, houkutti uintireissulle. Sain poniseuraa mukaan ja suunnattiin siis uittamaan. Kaveriponit olivat onneksi konkareita ja ranta tuttu. Tamma ei olisi omaehtoisesti kyllä kinttujaan kastellut, mutta säyseän ponin perässä meni mukisematta. Jopa ihan uimasille asti ja useampaan kertaan. Alkujärkytyksestä toivuttuaan poni tuntui jopa nauttivan touhusta. Itse olin ihan farkuissa ja t-paidassa. Tarkoituksena oli heittää kevyempää päälle, mutta lähtöhötäkässä erinäisten kommervenkkien jälkeen en enää kuteita ehtinyt vaihtamaan. Olin kyllä siinä luulossa, että itse selviän reissusta kuivin jaloin, kun poni ei kuitenkaan uiskentele.



Hyvien kelien salliessa myös projektit etenee lupaavasti. Tähän mennessä kattopanelikin on saatu jo naputeltua melkein valmiiksi.


Muuten ponien kanssa on maastoiltu ja tuuppailtu pieniä pätkiä koulua. Sakke on valitettavasti taas tosi jännittynyt. Harmittaa. Se oli jo niin hyvä pitkään. Sillä oli vieraita kuskeja parikin selässä viikonloppuna. Hammaskin alkaa varmaan pikku hiljaa vaivata vaikka hyvin vasemmalle taipuukin. Se rentous ja letkeys on vain ponista taas hukassa. Nyt se painaisi vain otsa edellä ja ohjaa vasten sen superherkän ponin sijaan. Huoh. Ei se muuten harmittaisi, mutta juuri ilmoittauduttu HeA luokkaan, joka kyllä kärsii jos poni tuollainen on... Katsotaan siis startataanki sitä sitten ollenkaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti