keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Poika on tullut kotiin!

Maukka siis kotiutettiin laitumelta maanantaina illasta. Vielä olisi ehkä kelejä, mutta alkaa se laidun olla aika kaluttu. Varjoa löytyy metsäpalstoilta, mutta varsinaista kunnon sadesuojaa siellä ei ole. Pari valtavaa kuusivanhusta sellaisen kyllä tarjoaisi, mutta jäljistä päätellen eivät ponit ole niitä tajunneet hyödyntää. Pikkukaverit kotiutettiin omaan laitumeensa takaisin. Veijarit lastautuivatkin oikein mallikelpoisesti, etenkin Maukka.

Kotona poika pääsikin ekana Pikku Hepan kuritettavaksi, joka taas otti nuorelta mieheltä luulot pois. On se veikeä katsoa sitä menoa. Toinen nuoruuden innossa ja tunnossa tanssahtelee takaisin kotiin. Ryhdikkäästi hirnuu, että kotona ollaan. Tarhassa pienellä harmaalla on jo valmiiksi sellainen ilme, että "tuu tänne vaan, niin..." ja parin haistelun ja pörhistelyn jälkeen pieni harmaa iski heti kovilla. Sama meno jatkui koko illan, kun poni muistutti jatkuvasti, kuka on the Boss tässä laumahierarkiassa ja ajoi vähän väliä nuorta oria pois heinäkasalta tai juomakupilta. Tänään höykkyytys jo riitti ja oli Maukkakin hyvin selvillä paikastaan. Hyvin mahtuivat samalle heinäkasallekin ilman sen kummempia kähinöitä.

Riemua uudella laitumella

Isopieni mies

On se kiva saada kakara ihailtavaksi tuohon ikkunan alle. Onhan se vallan komia nuorimies. Tarkoitus olisi tässä syksyllä aloittaa ajohommat ja kokeilla jokusen kerran irtohypytystäkin. Pandalla jäi ajohommat aika lyhyeen, kun olin itse niin kipeästi silloin raskaana enkä halunnut ottaa turhia riskejä. Sillekin olisi tarkoitus muistutuksena iskeä kärryt perään joku päivä. Jossain vaiheessa toivonmukaan saan hankittua ihan valjakkovermeet sekä pikkuponille, että noille isommille. Nyt mennän peruskoppakärryillä, mutta ne ovatkin onneksi edullisemmat ajo-opetukseen, jos sattuu vaikka pieniä haavereita matkan varrella.

Vielä ponit saavat lähilaidunta kaluta loppusyksynkin, mutta rajoitetummin jo. Maukka saa Saken kanssa kaluta laidunta, muut siirtyivät jo pääosin tarhailemaan. Se on aina ihana päästää ponit laitumeen alkukesästä, mutta myös ihana palata syksyllä talliarkeen. Täällä itseasiassa jo odotetaan pakkasta, jotta polttiaiset ja hirvikärpäset heittäisivät henkensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti