sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Poppelin pomppuja

Olen nyt kolmesti käynyt Poppelin ratsastamassa. Ensimmäinen kerta oli siis aika rodeovoittoinen, kuten taisin aikaisemmin mainita. Se ihan oikeasti yritti tiputtaa tädin tantereeseen. Ensin vähän varovasti ja lopulta kaikin keinoin. No, veikeä welsh-poni ei siinä (onneksi) onnistunut. Seuraava kerta olikin jo maltillisempi. Pari lähtöä poni kyllä otti, mutta varsinaiset pukkilaukkasarjat jäi tekemättä. Poni siis vain lähti täyttä kiitoa kentän toiseen päähän. Aavistuksen tätä ennen, sen kyllä tunti jännästi persauksissa. Pari lähtöä se ehtikin tekemään niin nopeasti, etten ennättänyt reagoida, mutta kolmannella homma pysäytettiin alkuunsa ja jatkettiin töitä.

Tänään poni olikin maneesilla hyppäämässä. Mitään ritoloita ei tullut ja pukkejakin vain satunnaisia pieniä ilopomppuja esteen jälkeen. Toki ponia jännitti ja pelotti mm. estekalustokasa ja peilit sun muut. Hienosti kuitenkin käyttäytyi siihen nähden, että oli maneesissa ainoana ponina. Olin jopa aika yllättynyt, kun odotin pientä levadesarjaa tai muuta hillumista. Olihan se hätäinen ja kiireinen ja sen oloinen, että voisi singahtaa hetkenä minä hyvänsä. Mutta töitä, töitä, töitä. Tehtiin siirtymisiä ja ympyröitä. Sitten hypeltiin molempiin suuntiin ristikkoa ja pystyä. Hyvä imu ponilla on edelleen esteille.

Noita lähtöjä se on ainakin minulla ottanut vain aluksi. Jahka on päästy oikeasti töihin ja ponia vähän väsytetty, niin ei mitään ongelmia. Tekihän se noita joskus meilläkin ollessaan, mutta ne jäivät sitten aikanaan pois.

Kyllä mä luulen, että siitä vielä hyvä tulee, mutta tuskin tuota tapaa/taipumusta saa ponista koskaan täysin kitkettyä pois? Nyt olisi suunnitelmissa Poppelin kanssa käydä hakemassa vähän kisarutiinia parista pikkukisasta. Tavoitteet eivät ole korkealla, mutta näkisi poni vähän maailmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti